Museo tavoittaa niin kaupunkilaiset kuin turistit

Museokeskus Taika saa vuolaasti kehuja museon intendentiltä – Aura Dufva kertoo arvostavansa työtä, jota museoissa tehdään.

– Hyvinkäällä on paljon taidehistorian kannalta tärkeää, saan tehdä monipuolisesti kaikkea kiinnostavaa ja meillä on ihan huippu toisiamme täydentävä työporukka, jonka kanssa on hauskaa töissä.

Alun perin jyväskyläläinen Dufva suuntasi lukion jälkeen Helsingin yliopistoon, jossa hän opiskeli taidehistoriaa ja museologiaa. Dufva kertoo rakastaneensa aina historiaa ja kuvataiteita.

Taide lisää hyvinvointia. Tutkimusten mukaan kulttuuria harrastavat ihmiset elävät pidempään kuin muut.

– Taikassa on tärkeää, että tehdään juttuja monenlaisille yleisöille. Ei tarvitse osata tai tietää mitään erityistä, vaan meille saa tulla ihan omana itsenään.

Tällä hetkellä museossa on esillä Jalmari Ruokokosken teoksia. Yksi esillä olevista teoksista on hetki sitten museoon hankittu. Hintaa intendentti ei suostu kertomaan, mutta toteaa, että kovin kallis teos ei ollut.

– Välillä meiltä kysytään, miksi emme hanki lisää Helene Schjerfbeckin ­teoksia museon kokoelmaan. Siinä liikutaan kuitenkin niin suurissa summissa, että se ei valitettavasti ole mahdollista.

Työtä museossa tehdään niin kaupunkilaisille kuin turisteille. Hyvinkäälle saatetaan tulla käymään museon näyttelyn houkuttelemana. Tämä hyödyttää myös alueen yrittäjiä, kuten ravintoloita.

Suurimman osan työpäivästä museon intendentti viettää tietokoneella.

Taide lisää hyvinvointia.

– Lähetän sähköpostia, suunnittelen näyttelyitä, kirjoitan tekstejä ja järjestelen kuljetuksia. Tällä hetkellä esillä olevassa Ruokokoski-näyttelyssä on poikkeuksellisen paljon muista museoista lainattuja teoksia.

Museot lainaavat usein teoksia toisista museoista. Hyvinkään taidemuseokin on lainannut teoksia muualle, muun muassa Helene Schjerfbeckin, Jalmari Ruokokosken, Tyko Sallisen ja Yrjö Saarisen teoksia.

Voisikohan Hyvinkäälle saada Mona Lisan näytille?

– Kyseessä on sen verran kallis taulu, että Louvre ei taida olla valmis lainaamaan juuri sitä, Dufva naurahtaa.

Mutta mikä mahtaa olla intendentille se kaikkein rakkain taulu? Minkä hän ripustaisi omaan olohuoneeseensa? Dufva kertoo käyneensä kymmenisen vuotta sitten Bostonissa Isabella Gardner Museumissa, jossa tehtiin aikanaan historian isoin edelleen ratkeamaton taide­ryöstö.

– Olen pitkään ollut kiinnostunut taide­­rikoksista ja väärennöksistä. ­Museos­ta jäikin vahvasti mieleen ne surulliset, yhä tyhjinä seinillä roikkuvat kehykset, joista varastetut teokset oli leikattu irti. Jos onnistuisin joskus löytämään, voisin kyllä ottaa kadonneiden teosten joukossa olleen Rembrandtin ainoan meriaiheisen maalauksen Myrsky Galilean merellä seinälleni – ihan vain lyhyeksi aikaa ennen kuin palauttaisin sen takaisin omistajalleen, hän naurahtaa.

Vaikka työ taiteen parissa on Dufvan mukaan niin mieluisaa, että lomamatkoillakin tulee käytyä paikallisissa museoissa ja taidegallerioissa, ei elämä kokonaan taiteen parissa pyöri. Siitä pitää huolta Dufvan viisivuotias lapsi.

– Hän pitää minut tiukasti arjessa kiinni.

Se mitä monikaan ei taida Hyvinkään taidemuseon intendentistä tietää, on että hän on innokas shuffle-tanssin harrastaja.