Museonjohtajan kolumni - Rautatiemuseolla muutoksen tuulia

Moni on varmaan jo kuullut, että Suomen Rautatiemuseon toiminta Hyvinkäällä ja valtakunnallisesti on muuttumassa. Museo ei kuitenkaan ole katoamassa minnekään, kuten jo huolestuneimmilta asiakkailta olemme saaneet kuulla, vaan museo sopeuttaa toimintaansa uudessa tilanteessa.

Syynä huoliin on mediassa paljon esillä olleiden valtionosuusleikkauksien sijaan uudenlainen sopimus VR-Yhtymän kanssa. VR-Yhtymä ei enää vuoden vaihteessa uusinut yhteistyösopimustaan museon kanssa vaan irtautui omasta osuudestaan rautatiehistorian ylläpitäjänä.

VR-Yhtymän vastuulla kulttuuriperinnön turvaamisessa on ollut museojunaliikenteen sekä siihen liittyvän koulutuksen ja kalustohuoltojen ylläpitäminen ja tähän toimintaan liittyvän osaamisen säilyttäminen. Suomalaisen rautatieliikenteeseen liittyvän museokokoelman omistajuus on ollut VR-Yhtymällä edeltäjineen. Tähän valtiolliseen kokoelmaan on kuulunut suurin osa museon kokoelmista – siis lähes kaikki mikä on tullut museon kokoelmiin VR:n ja sen perillisten kautta.

Vuoden vaihteessa museo otti vastaan VR:n kokoelman omistajuuden siinä määrin kuin se oli mahdollista ja loput kokoelmasta VR-Yhtymä myy muille tahoille. Omistajuuksien siirron myötä VR-Yhtymä myös lopetti kokoelman ylläpidon ja sillä liikennöinnin. Samalla lakkasi museolle vuosittain osoitettu rahallinen korvaus kokoelman hoidosta.

Uuteen museon ja VR-Yhtymän välillä tehtyyn sopimukseen sisältyi uuden säätiön perustaminen. Tämä on museota ylläpitävästä Rautatiemuseon Säätiöstä erillinen Rautatiemuseon tukisäätiö, jonka pääomaksi VR-Yhtymä asetti viiden miljoonan pääoman. Kuitenkin samalla VR-Yhtymä ryhtyi perimään museolta vuokraa tiloistaan, joissa säilytetään ennen sen omistamia kokoelmia ja tehdään niiden kunnostustöitä.

Tämä yhtälö ei tämän hetken tietojen mukaan jätä varaa liikennöinnille. Museon henkilökunta koostuu museoammattilaisista, joilla ei ole koulutusta liikennöintiin. Museolla ei ole omaa turvallisuustodistusta, joka on liikennöinnin edellytys, eikä kunnossapitojärjestelmää, jota myös edellytetään. Näiden hankkiminen ja ylläpito olisi teknisesti mahdollista, mutta veisi valtavasti työaikaa pois muusta museon työstä. Niillä ei kuitenkaan saada vielä mitään liikkeelle, sillä se edellyttäisi kunnossapidettyä kalustoa, mutta yksikään VR-Yhtymältä siirretty vetokalustoyksikkö ei ole liikennekelpoinen ja matkustajavaunut ovat pian suuremman huollon tarpeessa nekin. Itse liikennöinti pitäisi ostaa museon ulkopuolelta, joko VR-Yhtymältä tai joltain alan yhdistykseltä. Huoltopuolta VR-Yhtymä ei ole museolle tarjoamassa, sille käy museokaluston kunnossapitojärjestelmän ylläpito liian raskaaksi. Ongelma ei olisi siis ratkaistavissa helposti edes suurella rahalla.

Suurin ja välittömin näkyvä vaikutus tällä kokonaisuudella museon toimintaan on siis se, että museon junia ei toistaiseksi liikenteessä näy. Museo pyrkii jatkamaan omalla raiteistollaan höyryveturi Leenan liikennettä.

Museojunaliikennettä Suomessa kuitenkin vielä näkyy muiden toimijoiden järjestämänä. Alalla on muutamia yhdistysmuotoisia toimijoita, joiden tulot perustuvat liikennöintiin.

Rautatiemuseo pyrkii ratkaisemaan uuden tilanteen sille tuomat ongelmat lähivuosien aikana. Museolla on kuitenkin lakisääteiset valtakunnallisen vastuumuseon tehtävät hoidettavanaan. Nyt pelastetaan jäljellä olevia museokokoelmia ja niihin kuuluvat museolle siirtyneen kaluston lisäksi esinekokoelmat, kirjasto, arkisto ja valokuvakokoelma. Tämä tuleva vuosi näyttää suuntaa sille, miten museo toimii tulevaisuudessa.

Museossa pyritään katsomaan tulevaisuuteen positiivisesti. Uusi rahoitusmalli ei mahdollista jatkossa liikennöintiä, mutta samalla se on tulevaisuudessa vakaampi rahoitusmalli, jota ei ole sidottu ajan turbulensseihin ja yksittäisiin päätöksiin. Mikäli optimistiset laskelmat pitäisivät paikkansa, voisi museon tulo tätä kautta jopa nousta – joskin edeltäneelle tasolle nouseminen vaatisi tuotto-odotuksen tuplaantumisen.

Uusi kesäkausi on museossa jo ovella ja kuten ennenkin, se tuo kasvavat kävijämäärät museolle. Museon varsinainen tapahtumakausi on alkamassa ja viime vuonna tehty kaikkien aikojen kävijäennätys odottaa haastajaansa tulevasta vuodesta, joka on muuten maailman rautateiden 200-vuotisjuhlavuosi. Aiheeseen liittyvää juhlahumua siis voi kohdata tänä vuonna myös muualla matkaillessaan.

Tervetuloa museoon!

Tiina Lehtinen

Museon johtaja
Suomen Rautatiemuseo