Taiteellinen johtaja vastaa
Tuomas Pirilä on tuttu kasvo Hyvinkään Orkesterin edessä. Vuodesta 1988 orkesterin taiteellisena johtajana toiminut Pirilä on tärkeä osa orkesterin huimaa kehitystä.
Mikä sai sinut aikoinaan tarttumaan Hyvinkään Orkesterin puikkoihin?
Helmikuussa 1987 Hyvinkään, Keravan ja Riihimäen orkesterit järjestivät yhteisproduktion Suomi 75 -juhlavuoden kunniaksi. Toimin silloin Riihimäen kaupunginorkesterin kapellimestarina. Hyvinkään silloinen kapellimestari Pentti Sistonen johti jälkipuoliskot. Myöhemmin samana vuonna Hyvinkään Orkesteri otti minuun yhteyttä tarjotakseen eläkkeelle siirtyvältä Sistoselta vapautuvaa paikkaa orkesterin kapellimestarina. Hyvinkääläiset soittajat olivat jo niissä alkuvuoden juhlakonserteissa tuntuneet yhteisorkesterin vahvimmalta osalta ja uudet komeat puitteet edellisenä syksynä käyttöön otetussa Hyvinkääsalissa myös houkuttelivat.
Miten koet orkesterin kehittyneen vuosien varrella?
Kun aloitin, soittajisto oli sekoitus musiikkiopiston opettajia, edistyneitä oppilaita ja harrastajia. Uutuutena salin ja minun lisäkseni esiteltiin orkesterin kyvykkäimmistä soittajista koostuva kamariorkesteri. Osan kauden konserteista soitti näin ollen periodeittain harjoitteleva kamariorkesteri ja osan vakioiltana viikoittain harjoitteleva sinfoniaorkesteri. Pikkuhiljaa koko orkesterin harjoitustoiminta muuttui periodimaisemmaksi ja harrastajasoittajien määrä väheni. Mukaan tuli yhä enemmän muusikon ammattiopintoja opiskelevia soittajia, joista monet jäivät valmistuttuaankin edelleen soittamaan orkesteriimme. Näin soittajisto vähitellen ammattilaistui.
Miten valmistaudut johtamallesi periodille?
Tongin tietoja teosten ja säveltäjien taustoista ja kuuntelen mahdollisuuksien mukaan eri tallenteita teoksista. Noin kuukautta ennen periodia aloitan intensiivisemmän partituurien lukemisen. Niihin aikoihin myös neuvottelen konserttimestarin kanssa jousituksista ja muista nuotteihin ennakkoon lisättävistä merkinnöistä. Suunnittelen myös harjoitusajan jakamisen eri teoksille. Toisinaan olen ennakkoon yhteydessä vierailevaan solistiin, mutta toisinaan tapaamme vasta ensimmäisessä harjoituksessa.
Millaisena näet orkesterin tulevaisuuden?
Monet soittajistamme soittavat paljon myös muissa orkestereissa. Heidän näin ylläpitämänsä ammattitaito on myös Hyvinkään Orkesterin ja sen kuulijoiden ilona. Orkesterin piirissä on erittäin positiivinen ryhmähenki. Tätä on moni uusikin soittaja kiitellyt. Koska kaikki taiteilijat palkataan periodikohtaisesti, olemme kokoonpanollisesti joustava soittajisto ja sen vuoksi voimme toteuttaa hyvin vaihtelevaa ohjelmistoa. Välillä on hyvä käydä esiintymässä myös Hyvinkään ulkopuolella, siis kaikelle kansalle, vaikka kyllähän nytkin jo tullaan muualta kuuntelemaan meitä. Kun on halu kehittyä, rajana on vain – ei taivas vaan talous.
Lue haastattelu kokonaisuudessaan orkesterin nettisivuilta: www.hyvinkaanorkesteri.fi/taiteellinen-johtaja
