Kansainvälisyyskasvatus on Hyvinkään kouluissa hyvällä mallilla
Suuntaviivat kansainvälisyyskasvatukseen tulevat valtakunnallisesta perusopetuksen opetussuunnitelmasta, jota eri kuntien koulut soveltavat mahdollisuuksiensa mukaan.
Mielestäni kansainvälisyyskasvatus ei saa olla irrallista muusta elämästä, vaan sen pitää sisältyä luontevasti eri oppiaineisiin, sanoo Hyvinkään Puolimatkan koulun vs. virkapulaisrehtori, kieltenopettaja Veera Toivonen.
Meillä Puolimatkassa, kuten muissakin Hyvinkään perusasteen kouluissa on paljon maahanmuuttajia, joten kansainvälisyyttä ja siihen tutustumista voisi hyödyntää paljon enemmänkin koulun arjessa tavallisilla oppitunneilla.
Peruskoulun alakoulussa voi olla esimerkiksi valinnaisaine, jonka tunneilla tutustutaan kulttuureihin pelien, etäyhteyksien, uutisten ja kuvien avulla. Tällaiseen kansainvälisyysopetukseen voi osallistua myös ilman erityistä vieraan kielen taitoa.
– Osa STK-eli suomi toisena kielenä oppilaista on maahanmuuttajia, osa perheistä, joissa on tultu työn takia Hyvinkäälle. Osalla toinen vanhempi on alun perin muualta, toinen Suomesta, Toivonen kertoo.
Yläkoulun puolella voi Puolimatkan koulussa valita valinnaisaineeksi kansainvälisyyden. Sen sisältönä on muun muassa kehitysyhteistyö, suvaitsevaisuus ja ohjaus ulkomaille matkaan, opintoihin tai vaikkapa kesätyöhön.
– Meillä käy koululla melko usein ulkomaalaisia vieraita. Jos kyse on vain parin tunnin vierailusta, kansainvälisyyskasvatukseen osallistuneet oppilaat opastavat vieraita koulun tiloihin ja suomalaisiin käytänteisiin. Meillä käy usein kiinalaisia rehtori- tai oppilasryhmiä, nyttemmin myös korealaisia opettajia ja amerikkalaisia opettajaryhmiä, jotka haluavat tutustua Suomen kouluihin.
Lyhyiden vierailujen lisäksi Hyvinkään kouluihin pääsevät tutustumaan myös EU-rahoitteisen Erasmus-projektin oppilaat ja opettajat. Puolimatkan lisäksi myös monilla muilla hyvinkääläiskouluilla on projekteja menossa tänä vuonna. Erasmus-projektien rahoitus tulee kokonaan Euroopan unionista.
– Erasmus-projekti kestää muutaman vuoden ja kumppanikoulujen kanssa työstetään samaa kattoteemaa. Esimerkiksi nyt on meneillään ympäristö- ja yrittäjyysteema. Tapaamme eri maissa, ja mukana on vaihteleva määrä oppilaita ja 1–2 opettajaa tai sovimme etätapaamisista.
Matkalle lähtevät oppilaat asuvat perheissä ja sitoutuvat aikanaan majoittamaan Hyvinkäälle tulijat omiin perheisiinsä. Kaikki perustuu vastavuoroisuuteen ja toiseen kulttuuriin tutustumiseen tavallisessa kouluarjessa. Kansainvälistä toimintaa ovat myös esimerkiksi kielten opiskelijoiden tekemät matkat. Niitä tehdään silloin tällöin, yleisimmin yhdeksännellä luokalla. Rahojen kerääminen on oppilaiden ja heidän huoltajiensa vastuulla.
– Mukaan lupautuneiden opettajien vastuu on kuitenkin jakamaton, Veera Toivonen sanoo ja jatkaa, että oman koululuokan ulkopuolella matkoilla oppilaista usein paljastuu yllättävän hienoja sosiaalisia taitoja.
Pohjoispuiston koulussa kansainvälisyyskasvatuksen nimi muuttui äskettäin monikulttuuriopetukseksi. Ysiluokkalaiset voivat valita kurssin tai osallistua viikoittain aihetta käsittelevään kerhoon.
– Erasmus-hankkeitten lisäksi meillä on Kiina-yhteistyötä, kertoo lehtori Katja Venäläinen.
– Vaikka monikulttuuriopetus tuo opettajille paljon lisätyötä, se on koululle rikkaus, josta on tullut paljon myönteistä palautetta oppilailta.
Osa oppilaista harkitsee jopa suuntautumista kansainvälisiin tehtäviin.
Tapainlinnan koulussa kasiluokkalaisilla on mahdollisuus valita kansainvälinen työpaja, joka sisältää muun muassa kieliopintoja ystävyyskouluissa Virossa ja Saksassa, tutustumista kulttuureihin ja opintoretkiä.
Vehkojan koulun erikoisuus on jo lähes 50 vuotta jatkunut yhteistyö USA:n koillisosassa sijaitsevan Cardigan mountain schoolin kanssa. Se on urheilupainotteinen poikakoulu, ja yhteistoiminta onkin sujunut jääkiekkojoukkueiden vastavuoroisilla vierailuilla sekä vuoden kestävillä urheilustipendeillä.
Rehtori Janne Peräsalmen mukaan ainutlaatuisen pitkä yhteistyö on muun muassa tuonut mukanaan satoja solmittuja ystävyyssuhteita, kielitaidon kehittymistä, tutustumista erilaiseen kulttuuriin ja uskallusta itsensä voittamiseen.
Hyvinkään lukiossa on lähdetty innolla uusiin kansainvälisyyshankkeisiin ja muiden hyvinkääläiskoulujen kanssa viritellään entistä tiiviimpää yhteistyötä.
– Korona-pandemia katkaisi ikävästi monia hyviä hankkeita, mutta nyt nuoret esimerkiksi uskaltautuvat taas ulkomailla perhemajoituksiin, kertoo lukion kieltenopettaja Tuula Voutilainen.
Kansainvälisyys lyö läpi kaikissa oppiaineissa; joka joulukuu järjestetään erityisviikko, johon osallistuvat myös Kipinän aikuisopiskelijat eri kulttuureista.
Erasmus-projektissa on meneillään liikkuvuushanke, jossa opettajat tutustuvat kollegojen työhön eri maissa ja osallistuvat täydennyskoulutuskursseille. Kipinän opiskelijaryhmä menee vastavierailulle marraskuussa Espanjaan ja työskentelyn aiheena on nuorten hyvinvointi. Job shadowing -hankkeen puitteissa opettajavieraita muiden muassa Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta on käynyt tutustumassa Kipinän toimintaan.
Vaihto-oppilaita on parhaillaan Italiasta, Yhdysvalloista, Chilestä ja Argentiinasta. Lyhyitä, muutaman viikon oppilasvaihtoja yhteistyökoulujen kanssa toteutetaan jatkuvasti. Myös vierailut eri maissa olevien ystävyyskoulujen kanssa tuovat uusia näköaloja.
– Nuorille on tärkeää päästä tutustumaan eri kulttuureihin. Vierailut voivat jopa vaikuttaa ammatinvalintaan, kun ohjelmassa on ollut kansainvälisiin yrityksiin tutustumista.
Lukiossa toimii Euroopan parlamentin Ambassador School -ohjelma, jossa opiskelijat toimivat EU-koululähettiläinä tiedottaen unionin toiminnasta. Vuosittain vieraillaan Brysselissä tutustuen EU-instituutioihin. Kaikilla lukion opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua tähän toimintaan.
Puolimatkan Erasmus-opettajia: Veera Toivonen, Noora Vuorenmaa, Nina Sumi-Iivonen ja Meri-Tuulia Isotalo.
