Hyvinkään ympäristöä parannetaan jatkuvasti
Kaltevan jätevedenpuhdistamo on Suomen huippuluokkaa.
Hyvinkään Kaltevan jätevedenpuhdistamo on toiminut jo 40 vuotta. Kun sen toiminta käynnistyi, sinne johdettiin Kittelän ja Martin puhdistamoiden vedet. Hyyppärän puhdistamon vedet käännettiin Kaltevaan 1991. Vuonna 2012 valmistui siirtoviemäri Ridasjärveltä ja vuonna 2016 Kaukasten kylältä. Pienet puhdistamot suljettiin ja vedet johdettiin Kaltevaan.
Kaltevan puhdistamon ensimmäinen vaihe käynnistyi 1984 ja toinen vaihe 1991. Tänä vuonna valmistui uusi jälkikäsittelylaitos, jonka avulla jätevesien puhdistustulokset paranevat entisestään.
– UV-hygienisointi on yleistymässä; kangassuodatus on ollut käytössä jo pitempään, kertoo käyttöinsinööri Jari Hynönen.
Hynösen mukaan uusi menetelmä vähentää kiintoaineen ja fosforin määrää merkittävästi, jopa 75 prosenttia aikaisempaan verrattuna.
Puhdistamolla on käytössä jatkuva automaattinen vedenlaadun tarkkailu ja lisäksi kaksi kertaa kuukaudessa tekevät ulkopuoliset tahot lakisääteiset mittaukset.
Hapetonta alusvettä pumpataan golfkentän lampiin ja hapettumisen jälkeen takaisin Kytäjärveen.
– Tavoitteena meillä on, että uimavesikaudella meiltä lähtee uimavesidirektiivien mukaisia vesiä Vantaanjokeen, Hynönen sanoo.
Puhdistamon kaksi suurta ilmastusallasta on tarkoitus saneerata lähivuosina. Toinen on alkuperäinen, vuodelta 1984, toinen hiukan uudempi, vuodelta 1991.
– Betoniset altaat ovat kestäneet aikaa, mutta on niihin tullut sään aiheuttamia vaurioita. Niitä ei voi yhtä aikaa saneerata, sillä putkia ei voi pistää kiinni. Jätevesilaitoksen saneeraus on sillä tavalla haasteellista, käyttöinsinööri toteaa.
Nopossa jatketaan maaperän puhdistamista
Hyvinkään kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat jatkaneet kesän aikana Nopon entisen pesulan alueen maaperän puhdistamista.
– Ensimmäisessä vaiheessa maata vaihdettiin noin kolmen metrin syvyyteen. Nyt jatketaan seitsemän ja jopa kymmenen metrin syvyyteen biologista puhdistamista injektointimenetelmällä, jossa kairataan reikiä maaperään ja ruiskutetaan sinne kemikaaleja. Niillä luodaan sopivat olosuhteet maaperän omien bakteerien puhdistustyölle, kertoo maaperä- ja pohjavesiasiantuntija Virve Ståhl.
– Puhdistuksen tehoa seurataan pohja- ja pintavesinäyttein. Koska kyseessä on niin sanottu isännätön kohde, siihen on saatu rahaa valtion jätehuoltosopimuksen perusteella. Kunta on tietysti ollut myös maksajana.
Hyvinkään Vanhanmyllyn siirtolapuutarhassa löydettiin 2019 alueella sijainneen Ahjon puutarhan jätteitä, muun muassa metalleja ja torjunta-aineita. Selvät roskat ja jätteet on siivottu pois heti havainnon jälkeen. Varsinaiset pilaantumistutkimukset on tehty vuonna 2022 ja kunnostustoimenpiteisiin ryhdytään tänä syksynä.
Kytäjärven kunnostus eteni kesällä suunnitellusti
Kytäjärvelle laskevan Mustajoen ulkoista kuormitusta vähennettiin kesän aikana ferrosulfaatin saostusaltaalla ja kosteikon rakentamisella. Mustajoen kosteikkoon laskettiin 30 kahden kuution puupinoa lisäämään eliöstön monimuotoisuutta ja pidättämään ravinteita.
Puuvaluvesi on melko uusi systeemi, jolla lisätään järvenpohjan eläinplanktonia ja sidotaan hiiltä. Eläinplanktoni on tarpeen esimerkiksi kalanpoikasten ravinnoksi.
Hankevastaava Niko Hytönen kertoo, että ferrosulfaatin saostus vaatii hoitoa; säätöjen pitää olla kohdallaan.
Kytäjärven kunnostuksessa tullaan edelleen hyödyntämään golfkentän valmista infrastruktuuria. Järven hapetonta alusvettä pumpataan kentän lampiin, joissa se hapettuu, fostori sitoutuu rautaan ja laskeutuu lammen pohjaan. Kun järvestä on pumpattu ravinnerikasta alusvettä ja puhdistettu vesi palautettu järveen, voidaan odottaa sisäisen kuormituksen vähenemistä ja jopa loppumista.
– Jos kaikki suunnitellut toimenpiteet saadaan toteutettua ja jos rahoituspuoli saadaan kuntoon, merkittäviä muutoksia järven tilassa voi tapahtua jo viiden vuoden kuluessa.
Puuvaluvesi on melko uusi menetelmä lisätä järvenpohjan eläinplanktonia ja lisätä hiiltä.