Kuntatalousleikki

Äiti, leikitäänkö taas kauppaleikkiä?

– Sehän on Pikku-Markus hyvä ajatus, leikitään vaan!

– Leikitäänkö vaikka sellaista kuntakauppaleikkiä, kun eikös iskä ole kunnalla töissä?

– No kyllä se ainakin vielä aamulla nautti valtuutettujen luottamusta eli leikitään vaan.

– Kiva! Mitäs siellä kuntakaupassa muuten myydään?

– Tämä olikin Markus hyvä kysymys. Kuntakaupastahan saa vaikkapa päivähoitoa, eri ikäisille opetusta, hoidettuja teitä, vettä, tontteja niin asukkaille kuin yrityksillekin, kirjastopalveluita, museopalveluita ja monenlaisia liikuntapaikkoja. Ja saahan sieltä kaupasta myös työvoima- ja yrityspalveluitakin.

– Oho, onpas siellä paljon tavaraa. Noi on äiti vähän vaikeita juttuja.

– Niin ne Markus onkin. Sen takia siellä kuntakaupassa onkin töissä osaavia ammattilaisia. Ja isä. Mutta sinäkin tulet kyllä elämäsi aikana käymään kuntakaupassa monta kertaa.

– Joo. No mutta mä nyt sitten oon vaikka tässä myyjä, mitä sä äiti haluat ostaa?

– Mä haluaisin ostaa sulta yhden lukuvuoden perusopetusta.

– Hieno homma, äiti! Lukuvuosi maksaa 9 554 euroa.

– Selvä, otan sen.

– Sun pitää äiti maksaa se!

– Ei, en minä maksa siitä mitään.

– Mitä ihmettä, kukas sen maksaa?

– Kunnan veronmaksajat, joka on aika pitkälti eri porukka kuin se, joka palvelua käyttää. Keskituloinen palkansaaja maksoi vuonna 2023 kunnallisveroa noin 3 000 euroa. Hän ansaitsi vuonna 2023 noin 46 000 euroa, josta verojen jälkeen jää käteen vajaat 32 000 euroa eli suurin osa maksetuista veroista ei mene kunnalle. Vuonna 2023 keskimääräisillä kunnallisvero- ja kirkollisveroprosenteilla kunnallisveroa aletaan maksaa noin 17 650 euron vuosipalkasta (kun muita ansiotuloja ei ole).

– Ai siis kun mä meen kouluun, sinä ja iskä maksatte kunnallisveroa reilut 6 000 euroa ja kouluvuosi maksaa 9 544 euroa? Eihän tää kauppa kannata!

– Äläs nyt Markus! Saahan kuntakauppa tuloja myös kiinteistön omistajilta, jotka maksavat kiinteistöveroja ja voittoa tekeviltä yrityksiltä, jotka maksavat yhteisöveroa. Lisäksi eduskunta on säätänyt lakeja, joilla se velvoittaa kunnat järjestämään tiettyjä palveluita. Näistä kustannuksista valtio maksaa Hyvinkään kaupungille valtionosuutta, joka kattaa noin 17 % laskennallisista kustannuksista. Kaupungin tuloista vajaat 48 % tulee kunnallisverotuloista, 7,3 % kiinteistöverotuloista, 7,3  % yhteisöverotuloista, 20,6 % toiminnan maksuista eli esimerkiksi vesimaksuista ja päivähoitomaksuista ja 10,5 % tulee valtionosuusrahoituksena valtiolta.

– No nyt mä oon ihan sekaisin. Mutta tarkoitatko sä äiti, että sä otat nyt tän perusopetusvuoden ja mä kyllä saan kuntakauppaan riittävästi rahaa, että mun kannattaa pitää tää kauppa pystyssä?

– Katsos Markus, hyvinä vuosina saat kauppaan tarpeeksi rahaa. Eli jos pystyt pitämään kustannukset alhaisina ja verotulot kehittyvät hyvin, eikä valtio leikkaa omaa rahoitustaan, kauppa kannattaa. Varsinkin jos et ole investoinut liikaa kalliisiin rakennuksiin velkarahalla ja korkomenot on hallussa.

– Mutta äiti, nyt mä keksin: mähän voisin myydä jotain palvelua, vaikka rakentamista tai jotain, tosi kovalla voitolla ja saada kaupan kannattamaan. Ja sitten sä saisit halvemmalla sen perusopetusvuoden!

– Voi, voi Markus. Kunnalle on määrätty toimiala, mitä se saa tehdä. Ja toiseksi kunnat eivät saa syrjäyttää markkinoita eli myydä kunnan toimintana toimialaan kuulumattomia palveluita markkinahintaa alemmalla hinnalla, vaikka se voittoa tuottaisikin. Eli käytännössä kaikelle taloudellisesti kannattavalle toiminnalle on toimivat markkinat ja sinne verorahoitteisesti toimivilla kunnilla ei ole asiaa.

– Äiti, sanoitko sä just, että tässä kaupassa ei voi tehdä mitään mikä on taloudellisesti järkevää?

– No tavallaan juu, mutta on sellainenkin asia kuin ulkoisvaikutukset: kun kaupunki kasvattaa, kouluttaa, rakentaa hyvät tiet ja vesijohdot ja luo edellytyksiä hyvälle asumiselle ja yritystoiminnalle, siitä aikaa myöten syntyy ihmisille palkkatuloja ja yrityksille voittoja ja siitä taas syntyy kaupungillekin niitä tuloja.

– Ei hemmetti äiti, ei tää oo kivaa. Mä puen nyt kurahousut jalkaan ja lähden ulkoisvaikuttamaan. Tuu sääkin, jooko?

Vastuuvapauslauseke ja lisätiedot: Tarinan henkilöillä ei ole esikuvaa todellisuudessa. Sairaspoissaolopäivien määrä mielenterveyden häiriöistä johtuen kasvoi vuonna 2023.

Lähteet: Veronmaksajain Keskusliiton internet-sivut, Hyvinkään kaupungin tilinpäätöstiedot ja mielikuvitus.

Lisätietoja Hyvinkään kaupungin taloudesta tarinasta innostuneille: www.hyvinkaa.fi/talous