Hyvinkäältä lähetettiin kasveja rautatieasemille kaikkialle Suomeen

VR:n laajasta keskustaimistosta meillä on muistona Kirjastoaukion omenapuukuja ja perintönä Hyvinkään nimikkokasvi Malus Hyvingiensis – rautatienomenapuu.

Valtionrautateiden keskustaimisto perustettiin Hyvinkäälle 150 vuotta sitten, vuonna 1874. Se sijaitsi nykyisen Jussintorin, torin ja kirjastoaukion kohdalla. Taimisto tuotti puiden ja pensaiden taimia sekä kukkia kaikille Suomen rautatieasemille ja muihin rautatieympäristöihin. Koska asemapuistojen hoito oli keskitettyä Hyvinkäältä, olivat ne yhdenmukaisia kautta maan.

Laaja asemapuisto oli nimenomaan suomalainen erikoisuus. Keskustaimiston aloittaessa kaikille avoimet puistot olivat harvinaisuus Suomessa. Puiston avulla radan varteen sijoitetut rakennukset ikään kuin sidottiin toisiinsa. Asemapuistojen tuli olla edustavia, sillä niiden tehtävä oli luoda myönteistä kuvaa Valtionrautateistä. Kasveilla oli myös turvallisuusnäkökulma, sillä niitä istutettiin myös suojaksi höyryvetureista lentäviltä kipinöiltä.
Keskustaimisto perustettiin Hyvinkäälle, koska se sijaitsi keskeisellä paikalla rataverkkoa ja radan lähellä oli täällä vielä runsaasti tilaa. Ylipuutarhurin asunnoksi otettiin käyttöön talo, joka oli jäänyt joutilaaksi rautateitten rakennusajalta. Myös Rautateiden ensimmäisellä pääjohtaja G. Strömbergillä saattoi olla oma vaikutuksensa, sillä hän omisti tilan Hyvinkäältä.

Rautatieasemien määrän kasvaessa perustettiin myöhemmin myös aputaimistoja. Nämä sijaitsivat Kouvolassa, Kuopiossa, Seinäjoella ja Oulussa. Hyvinkään kasvaessa keskustaimiston ympärille kävi tila lopulta ahtaaksi ja toiminta siirtyi 1960-luvulla Nuppulinnaan, jossa se loppui vuonna 2002.

Hyvinkäällä keskustaimistoa johtaneet ylipuutarhurit olivat ulkomailla asti kouluttautuneita miehiä. Heidän työuransa olivat pitkiä. Hyvinkäällä, lähes 90 vuoden aikana, ehti olla vain neljä ylipuutarhuria.

Rautateiden ensimmäisenä ylipuutarhurina aloitti Rudolf Grönholm. Hänen tehtävänään oli saada keskustaimisto toimintaan. Alueelta poistettiin hiekkaperäistä maata ja tilalle tuotiin multaa, mutaa ja savea. Kasteluvesi nostettiin tuulimyllyn avulla radan vierusojasta altaaseen ja ohjattiin siitä kasvimaille. Suolta nousevan hallan vuoksi rakennettiin myös kasvihuoneita. Grönholm tilasi taimia ja siemeniä niin kotimaasta kun ulkomailta.

Grönholmin menehdyttyä nousi tehtävään VR:n apulaispuutarhurina toiminut Willy Nykopp. Hänen työsarkaansa oli uusien asemien istutussuunnitelmat. Nykopp toimi Hyvinkäällä yli 30 vuotta. Nykoppia seurasi Aarne Hellemaa, joka ehti toimia tehtävässä vain kahdeksan vuotta.

Vuonna 1937 aloitti viimeinen Hyvinkäällä työskennellyt ylipuutarhuri Kalle Jokela, joka sai liikanimen ”Kukka-Kalle”. Hänen aikanaan puutarha siirtyi Nuppulinnaan. Jokelan innostuksesta kertoo se, että junamatkoillaan hän käytti pysähdykset asemilla puiden ja pensaiden hoitoon.

Ylipuutarhureiden vaikutus kasvavalla paikkakunnalla oli suuri. Grönholm muun muassa perusti Hyvinkäälle soittokunnan ja toimi sen johtajana. Hän myös oli mukana suomenkielisen koulun johtokunnassa.
Willy Nykopp suunnitteli Parantolan puutarhan ja 1920-luvulla Villatehtaan sisäpihan istutukset. Mainittakoon myös, että Nykoppin tytär Helny toimi Helene Schjerfbeckin mallina.

Puutarha työllisti kausitöihin myös hyvinkääläisiä, erityisesti naisia Rääkänpäästä. Kesällä saattoi olla 20–30 apulaista. Heidän välityksellään ideat puutarhanhoidosta ja kasveista levisivät hyvinkääläisiin pihoihin. Työsarkaa riitti, sillä esimerkiksi 1950-luvulla Hyvinkään keskustaimisto oli noin neljän hehtaarin kokoinen. Avomaan taimiston lisäksi kasvihuoneita oli kuusi, pinta-alaltaan yhteensä 560 neliömetriä, ja vielä 850 ikkunanalaa lavoja. Ensimmäisiä lavaistutuksia tehtiin usein jo, kun lunta oli vielä maassa. Vuosittain toimitettiin asemille ja rautatie­läisten pihoihin satoja puita ja pensaita sekä kymmeniä tuhansia kukkia.

Willy Nykoppin aikaan jalostettu, hyvinkääläisittäin nimetty rautatienomenapuu Malus Hyvingiensis alkoi sotavuosien jälkeen levitä ympäri Suomen. Se selvisi kylmistä talvista, joten sitä voitiin istuttaa aina Tornioon asti. Hyvinkäällä tätä koristeomenapuuta näkee paljon, onhan se kaupungin nimikkokasvi jo vuodesta 1996.