Esteettömyysvalinnat

Skip to main content
Kaikki alkaa pienistä ihmisistä
Kaikki alkaa pienistä ihmisistä
Sari Kasperilla on pitkät juuret Hyvinkäällä. Esikoulukuvassa 1960-luvulta hän on ylärivin lettipäinen tyttö.

Kaikki alkaa pienistä ihmisistä

Hyvinkääläinen varhaiskasvatus täyttää ensi vuonna komeat sata vuotta. Varhaiskasvatuksen opettajalla Sari Kasperilla ja hänen suvullaan on tuntumaa siihen jopa 80 vuoden ajalta.

Hyvinkäänkylän koulun piha kylpee syysauringossa. Sari Kasper istuu odottamassa minua vanhan puukoulun rappusilla. Lämminhenkisissä, vasta­remontoiduissa tiloissa toimii kolme ryhmää: Valkovuokot, Sinivuokot ja Metsä­tähdet. Lapsia ryhmissä on 1-vuotiaista aina eskari-ikäisiin.

– Olen tehnyt varhaiskasvatuksen saralla monenlaista ja työskennellyt paljon eskarilaisten kanssa. Nyt olen palannut juurilleni eli ihan pienten lasten pariin, Kasper hymyilee esitellessään valoisia huoneita. Yhtä pientä on juuri tultu hakemaan, ja hän kääntyy monta kertaa vilkuttamaan meille ilo kasvoillaan.

Äidin puolelta seitsemännen polven hyvinkääläisellä Kasperilla on vahva tarttumapinta kaupungin varhaiskasvatukseen.

– Isoäitini oli jo 1940-luvulla hyvin valveutunut ja laittoi lapsensa päivähoitoon, jotta he saisivat virikkeitä. Minä ja veljeni olimme seimessä 1960-luvulla, kun Hyvinkään vanha Lastentalo oli vielä pystyssä. Esikouluikäisenä pääsin vastavalmistuneeseen Kenttäkadun päiväkotiin.

– Eskarista muistan eskarikirjan, paperi­ompelut ja askartelut. Alakerran pommisuojassa oli sormivärit ja tapetteja, joihin sai maalata. Pikku keittiö oli myös, ja sinne pääsi aina pari lasta kerrallaan aikuisten kanssa tekemään ruokaa.

Koululaisena Kasper työskenteli lomillaan muun muassa uinninvalvojana. Hän huomasi viihtyvänsä lasten kanssa – ja lapset hänen kanssaan – ja niin ammatinvalinta oli selvä.
MLL:n Lastentalosta se alkoi

Hyvinkäällä oli suunniteltu lastenseimen perustamista jo vuoden 1918 sisällissodan aikana, ja pienimuotoista hoitoa olikin ollut myöhemmin Kutomokadulla. Virallisesti varhaiskasvatus alkoi, kun Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvinkään osaston rakennuttama Lastentalo valmistui vuonna 1924. Arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemaan taloon kirjattiin heti 250 lasta.

Lastentalossa toimi lastenseimi, lastentarha, kerhoja, pyhäkoulu ja neuvontatoimisto. Isompien lasten puuhaa olivat muun muassa helmi- ja ompelutehtävät. Leikki kuului asiaan ja ”lapsille opetettiin kaikille laululeikki hauskasti”. Ulkoilua oli paljon.

– Päivän toiminnot eivät siis paljon poikenneet nykyisistä, Kasper huomauttaa.

Kunnallinen päivähoito alkoi Hyvinkäällä vanhassa lääkärin asunnossa Parantolan puistossa vuonna 1954. Päivähoito ja iltapäivähoito olivat monesti sattumanvaraisesti järjesteltyjä, ja naisten työssäkäynnin yleistyminen lisäsi hoitopaikkojen tarvetta entisestään. Vuonna 1973 valtio ja kunnat velvoitettiin lailla huolehtimaan lasten päivähoidosta.

Vuosituhannen vaihteessa alle koulu­ikäisten lasten hoito alettiin mieltää enemmän kasvatus- ja koulutoimen kuin sosiaalitoimen asiaksi.

– Toivomme yhteiskunnassamme, että ihmiset kohtelisivat toisiaan paremmin. Kaikki alkaa näistä pienistä ihmisistä. Toive toteutuu, jos heille saadaan hyvät tunnetaidot ja vuorovaikutusvalmiudet, ja työtä jatketaan koulussa.

– Meillä Hyvinkäällä tarjotaan erinomaista varhaiskasvatusta, Kasper muistuttaa.

Tarinat tarttuvat lapsiin

Sari Kasperista on tärkeää, että kaikki lapset ja perheet tuntevat olevansa kaupungissa kotonaan, olivat he sitten tulleet tänne mistä ja milloin vain.

Tarinat ovat yksi tapa kotiutua. Kasper on tehnyt oppimisympäristöhankkeessa kaikkien kaupungin päiväkotien ympäristöistä tarinakartat, joihin hän on koonnut esimerkiksi kadunnimien historiaa, luonnon erityispiirteitä ja tietoa alueella eläneistä ihmisistä.

– Mielestäni lasten oppimisympäristö on paljon muutakin kuin päiväkodin toiminta. Esimerkiksi kaikki lapsen ympärillä olevat ihmiset kuuluvat siihen.

– Kerron myös lapsille tarinoita, kun käymme päiväkodista retkillä lähiympäristössä. Tarinat tarttuvat lapsiin, ja he kertovat niitä myös vanhemmilleen.

Kasper arvostaa taidekasvatusta ja liikuntaa – kaikenlaista hyvää oloa lisäävää toimintaa. Palkitsevaa on lasten suora ja aito palaute.

Hyvinkäällä tarjotaan erinomaista varhaiskasvatusta.

– Tärkeää on myös kehua jokaista perhettä joka päivä jostain, mitä he ovat tehneet lapsen kanssa. Ja lapsesta löytyy aina jotain hyvää kerrottavaa.

Hyvinkään päivähoidon historiaa käsitelleessä osuudessa on lainattu Sari Kasperin kertoman lisäksi Anu Lahtisen teosta Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset.

Yhdistyneet Villatehtaat Oy, lastentalo Koulukadun ja Kenttäkadun kulmassa kuvattuna vuonna 1930.

Tervetuloa töihin!

Varhaiskasvatustyössä pystyy vaikuttamaan tuleviin sukupolviin, ja vuorovaikutus lasten kanssa on rikkautta, kertoo Sari Kasper työnsä hyvistä puolista.

– Sitä paitsi missä muussa työpaikassa nimeäsi huudetaan jo ovelta ja sinua tullaan halaamaan ja kehumaan korviksia, hän nauraa.

Hyvinkään kaupungilla on 24 päivä­kotia. Avoimia työpaikkoja voi katsoa kaupungin verkkosivuilta, Kunta­rekrystä ja TE-palveluiden avoimet työpaikat -sivuilta.